

Psykoterapiassa hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisten ja terapeuttisin menetelmien avulla. Psykoterapia voi olla yksilö, pari- tai perheterapiaa.
Keskeinen psykoterepian toimintatapa on keskustelu. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös erilaisia harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja. Työskentelyn apuna voidaan käyttää esim. kehollisia harjoitteita, kirjoittamista, piirtämistä ja mielikuvaharjoitteita.
Psykoterapiassa on erilaisia suuntauksia. Kyseessä voi olla esimerkiksi kognitiivinen, psykodynaaminen tai ratkaisukeskeinen psykoterapia.
Kognitiivisten psykoterapioiden perusajatus on, että ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja kehon tuntemukset liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi käyttäytymisen muutos voi vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin. Ajatuksia ja käyttäytymistä tutkimalla ja kokeilemalla voidaan lisätä joustavuutta ja helpottaa psyykkisiä oireita. Psykoterapiassa myös harjoitellaan käytännössä uusia toimintatapoja. Voit saada tapaamisten välillä harjoiteltavia tehtäviä, joilla vahvistetaan uusia taitoja. Lapsilla ja nuorilla voidaan käyttää samoja työtapoja sovellettuna lapsen ja nuoren kehitystasoon hyödyntäen heille tuttuja välineitä, kuten leikkiä.
Psykodynaaminen psykoterapia perustuu kahden ihmisen luomaan turvalliseen vuorovaikutussuhteeseen. Riittävän tiiviissä vuorovaikutuksessa tutustutaan omaan historiaan, tunteisiin, mielen toimintaan ja mielen rakenteisiin. Uuden tiedon ja ymmärryksen avulla on helpompi lähteä hakemaan muutosta vallitsevaan elämän tilanteeseen ja tapaan olla vuorovaikutuksessa. Lasten ja nuorten psykodynaamisessa psykoterapiassa on samat tavoitteet kuin aikuistenkin, mutta työskentelyssä huomioidaan lapsen tai nuoren ikä. Psykoterapiaan liitetään tarvittavia toiminnallisuutta, kuten leikkejä ja pelejä, vuorovaikutuksen helpottamiseksi. Psykodynaaminen psykoterapia perustuu tiiviiseen ja riittävän pitkään hoitosuhteeseen. Tapaamisia psykoterapeutin kanssa on 1–3 kertaa viikossa, ja psykoterapian kokonaiskesto on 2–4 vuotta.
Psykodynaamisen lyhytpsykoterapian tausta-ajattelu on samanlaista kuin psykodynaamisessa psykoterapiassa. Alkukartoituksen jälkeen valitaan yhteistyössä tunne-elämässä tai vuorovaikutuksessa toistuva ahdistusta aiheuttava tunne–toiminta-malli, esimerkiksi mustasukkaisuus, työskentelyn fokukseen. Psykoterapiassa haetaan aktiivisesti uusia selviytymiskeinoja edellä mainittuihin toistuviin ilmiöihin. Lyhytpsykoterapia on lyhytkestoista ja sisältää keskimäärin 20 tapaamista.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia yhdistelee kognitiivisen ja psykodynaamisen psykoterapian menetelmiä. Ihminen pohtii psykoterapeutin kanssa suhdettaan omaan historiaansa ja ympäristöönsä. Psykoterapiassa etsitään yhdessä uudenlaisia työvälineitä ja toimintamalleja. Psykoterapia voi olla lyhyttä tai pitkää.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia on voimavaroihin keskittyvä psykoterapian muoto. Psykoterapiassa pyritään suuntautumaan pois vaikeuksista, kohti toiveita ja tulevaisuutta. Tarkoituksena on hyödyntää ihmisen omia ideoita, vahvuuksia ja taitoja. Psykoterapeutin kanssa etsitään myönteisiä näkökulmia ja luovia keinoja elämänmuutokseen. Psykoterapian pituus vaihtelee ihmisen tilanteen ja tarpeen mukaan.
Integratiivisessa psykoterapiassa pyritään yhdistämään eri psykoterapiasuuntauksista nousevaa ajattelua. Integratiivisesti työskentelevä psykoterapeutti mieltää, että psyykkisiä ilmiöitä on hyödyllistä tarkastella monesta eri näkökulmasta. Psykoterapia painottaa eri suuntauksille yhteisiä muutosta tuovia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Erilaisia työtapoja valitaan tarpeen mukaan.
Voit hakeutua psykoterapiaan, jos oireet vaikeuttavat tai haittaavat elämää tai jos tunnet, että keskustelu läheisten kanssa ei riitä tai auta. Lyhytpsykoterapiaan tai psykiatrin vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä pohtimaan myös sitä, millaista apua tarvitset.
Psykoterapian tavoitteena on
Psykoterapiaa voi antaa vain siihen asianmukaisesti koulutettu psykoterapeutti. Psykoterapeutin ammattinimikkeen käytöstä ja psykoterapeutin koulutuksesta voit lukea lisää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran sivuilta.
Psykoterapia voi olla lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Joskus apua voi olla jo muutamastakin tapaamisesta.
Psykoterapia maksaa noin 100–130 euroa/kerta. Jos saat Kelan tuen kuntoutuspsykoterapiaan 57,60€ (2023), maksettavaksi jää Kela-korvauksen jälkeen jäljelle jäävä omavastuuosuus.
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. Lisäksi 16-25-vuotiaille nuorille terapia voi olla musiikkiterapiaa. Nuoren kuntoutusterapiaan voi liittyä myös vanhempien ohjauskäyntejä.
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen.
Kelan tukemaan psykoterapiaan hakeutumisesta löytyy lisätietoja Kelan sivuilta.
Lyhytpsykoterapiaan voit tulla itse ilman lähetettä varaamalla ajan psykoterapeutille tai palvelusetelillä (esim. kaupungin tai vakuutusyhtiön). Lyhytpsykoterapia on kestoltaan yleensä n. 5-20 kertaa.
Ajanvaraus mielenterveyspalveluihin
Voit varata ajan verkosta tai soittamalla numeroon 0417313077.