Kuinka pitkään hammaslääkärikäyntiä kannattaa lykätä, ja mitä vaikutuksia suunterveyden laiminlyömisellä voi olla?
Viime vuonna toukokuussa kirjoitimme uuden normaalin arjesta vastaanotoillamme. Tällöin lääketieteellinen johtajamme, hammaslääkäri Kaj Karlsson totesi: “Muutaman kuukauden tauko (suun terveyden hoitamisesta vastaanotolla) ei monelle vielä merkitse suuria, mutta tilanteeseen olisi kuitenkin hyvä herätä ennen kuin alkaa tulla isompia harmeja. Suussa olevat tulehdustilat ovat usein kroonisia ja vähäoireisia, mutta vaikuttavat merkittävästi elimistömme yleistilaan ja vastustuskykyyn. Monella meistä hyvän suunterveyden ylläpito vaatisi säännöllisiä ylläpitokäyntejä”
Parhaiten oman suun terveydestä huolehditaan kotona, säännöllisellä ja huolellisella omahoidolla.
Parhaiten oman suun terveydestä huolehditaan kotona, säännöllisellä ja huolellisella omahoidolla. Tärkeintä omahoidossa ovat terveelliset elämäntavat, säännöllinen ateriarytmi, hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistaminen. Omahoidon lisäksi jokaisen tulisi säännöllisesti käydä tarkistamassa oman suun terveys. Säännöllisyyden rytmi vaihtelee suun kunnosta riippuen. Monella suositeltu käyntiväli on noin vuosi, toisilla tiheämmin ja joillakin harvemmin. Korona-arkea olemme eläneet jo yli vuoden ajan, joten hammaslääkärikäynti saattaa monelle olla nyt ajankohtainen ja tarpeellinen.
Ientulehdus voi olla merkki hammaslääkärikäynnin tarpeellisuudesta
Mitä ne isommat harmit siellä suussa sitten ovat, ja miten ne vaikuttavat yleisterveyteemme? Yleinen vaiva ja tulehdustila suussa on ientulehdus. Se voi oireilla esimerkiksi verenvuotona tai olla kokonaan oireeton, jolloin tulehdus voidaan huomata vain hammaslääkärikäynnillä. Ientulehduksesta kärsii suuri osa väestöstämme.
Ientulehdusta voi ehkäistä, mutta jonkin verran myös hoitaa hyvällä omahoidolla. Hampaisiin ja ikeniin kertyvä bakteeriplakki aiheuttaa ikenien tulehtumisen mutta tulehdus voi rauhoittua, jos hampaita alkaa pestä paremmin, esimerkiksi hetkellisen huonomman kauden jäljiltä. Ientulehdus on kuitenkin monesti jo merkki siitä, että hammashoidon vastaanotolle kannattaa hakeutua. Bakteeriplakin hampaiden pinnoilta voi siis saada poistettua vielä itse, mutta ikenenalaista tai hammaskiveksi muotoutunutta bakteeripalkkia ei voi poistaa kotikonstein.
Ientulehdus on kuitenkin monesti jo merkki siitä, että hammashoidon vastaanotolle kannattaa hakeutua
Ientulehduksesta parodotiitiksi
Hoitamattomana ientulehdus voi edetä parodontiitiksi. Parodontiitti on krooninen, hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava tulehdussairaus, joka voi johtaa muun muassa hampaiden menetykseen. Parodontiittia sairastaa ainakin joka viides suomalainen. Tauti voi edetä hitaasti ja usein melko oireettomasti mutta sen aiheuttama kudostuho on pysyvää. Parodontiittia voi välttää huolellisella omahoidolla sekä käymällä säännöllisesti tarkastuksessa ja hammaskiven poistossa. Samat keinot myös hidastavat jo alkaneen taudin etenemistä.
Huono suunterveys on merkittävästi yhteydessä koko yleisterveyteemme, ja tästä siitä joitakin esimerkkejä:
- Suussa oleva tulehdus on samalla koko kehon matala-asteinen tulehdus. Tulehtunut ienkudos voi pahimmillaan olla jopa kämmenen kokoinen ja bakteerit levitä suun kautta verenkiertoon.
- Huono suunterveys/parodontiitti lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin sekä valtimokovettumatautiin.
- Tupakointi kasvattaa parodontiitin riskiä merkittävästi. Tupakoivilla suun tulehdukset ovat usein oireettomia tai vähäoireisia, ja siten vaikea huomata.
- Metabolinen oireyhtymä ja diabetes altistavat parodontiitille. Lisäksi suun infektiot voivat heikentää esimerkiksi diabeteksen tai reuman hoitotasapainoa. Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat diabeetikoille erityisen tärkeitä.
- Raskaudenaikainen parodontiitti voi lisätä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja vauvan alhaiseen syntymäpainoon.
- Parodontiitilla on tutkimuksissa löydetty myös yhteys koronavirukseen. Parodontiittipotilailla voi olla suurempi riski sairastua viruksen vakavaan muotoon.
- Suun tulehduksilla on lisäksi havaittu yhteyksiä muun muassa suorituskykyyn, hedelmällisyyteen ja hengitystieinfektioiden tiheyteen.
Korona-aikana käynti hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla on tehty mahdollisimman turvalliseksi. Monet menneen vuoden aikana muualla käyttöön tulleet hygieniakäytännöt ovat olleet suun terveydenhuollon henkilökunnalle jo aiemmin arkipäivää, ja erilaisia hoitokäynnin puhtautta lisääviä käytäntöjä on sittemmin vain lisätty ja kiristetty. Myös hoidon pitkään lykkäämisessä on riskinsä, ja siksi vastaanotoillamme teemme kaikkemme, jotta hoitotilanteet ovat turvallisia niin asiakkaille kuin meidän henkilökunnallemme.
Oli viimeisestä käynnistäsi sitten vuosi tai vuosikymmen, me ymmärrämme ja hoidamme. Tervetuloa turvallisesti hoitoon - varaa aika >
