Huonon unen takana saattaa olla uniapneatauti, jota voi olla hankala löytää ja tunnistaa erilaisten terveysongelmien aiheuttajaksi. Uniapneaa epäilevä tai kuorsaamisesta kärsivä voi hakeutua uniapnean hoidontarpeen arviointiin hammaslääkärin vastaanoton kautta.

”PlusTerveydessä tehdään hammaslääkäreiden ja erikoislääkärin välistä yhteistyötä uniapnean diagnosoinnissa. Hammaslääkäreidemme vastaanotoilla kysytään muun muassa potilaan esitietolomakkeessa uneen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä”, PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja Kaj Karlsson kertoo. Hammaslääkärin vastaanotolta löytyy diagnostiikan lisäksi myös hoito uniapneatautiin. Lieviä tapauksia voidaan hoitaa hammaslääkärin räätälöimällä uniapneakiskolla, joka on myös hyvä keino hoitaa pelkkää kuorsausta. Vaikeammat uniapneatapaukset hoidetaan ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella. Hammaslääkäri ohjaa CPAP-hoitoon terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityisen lääkäriaseman kautta.

Uniapnea johtuu usein hengitysteiden ahtaudesta

Noin joka viides suomalainen kärsii uniapneasta, joka johtuu hengitysteiden ahtaudesta. Sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkii hetkellisesti ilmanvirtauksen. Hengityskatkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Katkos päättyy korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän tietoisesti aina heräisikään.

Unenaikaiset hengityskatkokset eivät vain väsytä, vaan ovat riskitekijä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille ja sydäninfarktille. 

”Unenaikaisten hengityskatkosten keskeiset tapahtumat ovat nielussa. Hammaslääkärin vastaanotto on siten erinomainen paikka havaita erilaisten terveysongelmien taustalla piilotteleva uniapneatauti, joka voi muuten jäädä huomaamatta”, kertoo dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, joka arvioi PlusTerveyden hammaslääkärivastaanottojen kautta tulevat unipolygrafiamittaukset.  

Ylipaino altistaa uniapnealle

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino.  Rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. ”Kannattaa kuitenkin muistaa, että joka kolmas uniapneatautia sairastava on normaalipainoinen, joilla on anatominen ahtaus nielussa. Uniapneatauti on tavallinen myös naisilla. Esimerkiksi normaalipainoisen, terveellisesti elävän naisen verenpainetaudin taustalla on usein uniapneatauti”, kertoo Peltomaa.

Uniapnean hoidon onnistumiseen voi vaikuttaa myös omilla elintavoillaan ja painonhallinnalla. Uniapnean aiheuttama väsymys hankaloittaa usein painonpudotusta. Uniapnean hoito kiskolla tai CPAP-laitteella helpottaa painonhallintaa. 

Valtakunnallista uniapneapäivää vietetään 16.3.

Lisätietoja:
Kaj Karlsson, lääketieteellinen johtaja, PlusTerveys Oy, 040 526 4150, [email protected]
Miikka Peltomaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, PlusTerveys Korvalääkärikeskus Aino, 0400 787 190, [email protected]

PlusTerveys on maamme suurimpiin lukeutuva yksityisiä terveydenhuollon palveluja tuottava yritys ja suun terveydenhuollon palveluiden tuottajana Suomen suurin. Kotimaisen PlusTerveyden omistavat yhtiössä työskentelevät hammaslääketieteen ja lääketieteen ammattilaiset. PlusTerveydessä työskentelee 1400 ammattilaista 117 paikkakunnalla. PlusTerveys-konsernin liikevaihto oli 123 miljoonaa euroa vuonna 2014. www.plusterveys.fi