Kuorsaako kumppanisi äänekkäästi? Heräätkö itse öisin haukkomaan henkeä tai tunnetko olosi aamuisin väsyneeksi hyvienkin yöunien jälkeen? Kyseessä voi olla uniapnea, joka on yksi Suomen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista.

Uniapnea mielletään usein pelkäksi kuorsaukseksi, mutta kyseessä on vakavasti otettava sairaus, joka hoitamattomana kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. ”Hammaslääkärillä on uniapnean hoidossa nykyään merkittävä rooli, sillä lievää ja keskivaikeaa uniapneaa voidaan hoitaa menestyksekkäästi hammaslääkärin valmistamalla uniapneakiskolla”, kertoo erikoshammaslääkäri Berhard Becker PlusTerveys Hymydetistä.

Mikä on obstruktiivinen uniapnea?

Yleisin uniapnean muoto on obstruktiivinen uniapnea (OSA). Siinä ylähengitystiet ahtautuvat tai tukkeutuvat unen aikana, kun nielun lihakset rentoutuvat. Tämä johtaa hengityskatkoksiin, jotka voivat kestää kymmenistä sekunneista jopa minuuttiin.

Kun hengitys katkeaa, veren happipitoisuus laskee. Aivot reagoivat hätätilaan ja herättävät nukkujan kevyempään uneen, jotta lihasjäntevyys palautuu ja hengitys kulkee taas. Tämä toistuva ”tukehtumisen” ja heräämisen kierre rikkoo unen rakenteen, vaikka potilas ei itse muistaisi heränneensä kertaakaan.

Uniapnean oireet ja terveysriskit

Koska oireet ilmenevät nukkuessa, potilas itse ei useinkaan tunnista niitä. Tyypillisiä oireita ovat:

• Yölliset oireet: Äänekäs ja katkonainen kuorsaus, hengityskatkokset (jotka usein kumppani huomaa), tihentynyt virtsaamistarve öisin ja yöhikoilu.
• Päiväaikaiset oireet: Poikkeava väsymys, nukahtelu, aamupäänsärky, ärtyneisyys ja keskittymisvaikeudet.

Hoitamaton uniapnea on merkittävä terveysriski. Tutkimusten mukaan se on yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä aivoverenkiertohäiriöihin. Lisäksi päiväaikainen väsymys lisää onnettomuusriskiä liikenteessä.

Uniapnean yhteys hampaiden narskutteluun

Nykytutkimus on löytänyt mielenkiintoisen yhteyden uniapnean ja unibruksismin (narskuttelun) välillä. Elimistö saattaa joskus käyttää narskuttelua suojamekanismina: leukojen aktivoiminen jäykistää nielua ja avaa hengitysteitä hapenpuutteen uhatessa. Siksi voimakas hampaiden kuluminen voi hammaslääkärin tutkimuksessa herättää epäilyn taustalla olevasta uniapneasta.

Miten uniapneaa tutkitaan ja hoidetaan?

Uniapnean diagnoosin tekee aina lääkäri, yleensä keuhkolääkäri. Tutkimuksena käytetään yöpolygrafiaa, joka on helppo, kotona tehtävä rekisteröinti. Siinä mitataan mm. hengitysliikkeitä, veren happipitoisuutta ja nukkumisasentoa.

Hoidon valinta riippuu sairauden vaikeusasteesta (katkosten määrä per tunti, eli AHI-indeksi) ja oireista.

1. Uniapneakisko – Hammaslääkärin ratkaisu

Lievän ja usein myös keskivaikean uniapnean ensisijainen hoitomuoto on nykyisten Käypä hoito -suositusten mukaan uniapneakisko.

Uniapneakiskon toimintaperiaate

Kisko on yksilöllisesti hampaiston mukaan valmistettu laite, jota pidetään suussa nukkuessa. Se tuo alaleukaa hallitusti hieman eteenpäin. Tämä liike vetää kielen tyveä eteenpäin ja avaa nielun ilmatilaa, jolloin hengitys kulkee vapaasti ja kuorsaus vähenee tai loppuu.

Kenelle uniapneakisko sopii

Kiskohoito sopii potilaille, joilla on omat hampaat hyvässä kunnossa. Se on usein potilaalle miellyttävämpi ja helpompi käyttää kuin CPAP-laite.

Purennan huomioiminen uniapneakiskohoidossa

Koska kisko muuttaa leuan asentoa, on tärkeää, että hoidon toteuttaa purentafysiologiaan perehtynyt hammaslääkäri. Ennen kiskon valmistusta on varmistettava leukanivelten kunto, jotta hoito ei aiheuta purentaelimistön kiputiloja.

2. CPAP-laitehoito

Vaikeassa uniapneassa ja tilanteissa, joissa kisko ei riitä, käytetään ylipainehengityslaitetta (CPAP). Laite puhaltaa kasvoilla olevan maskin kautta ilmaa hengitysteihin pitäen ne auki ilmanpaineen avulla.

3. Elintavat

Ylipaino on merkittävin uniapnean riskitekijä, sillä kaulan alueen rasvakudos ahtauttaa nielua. Painonhallinta on siksi aina osa hoitoa. Myös tupakointi ja alkoholi (erityisesti iltaisin nautittuna) pahentavat oireita, sillä ne rentouttavat nielun lihaksia entisestään.

Mitä tehdä, jos epäilee uniapneaa tai tarvitsee uniapneakiskon?

Jos epäilet uniapneaa, asiaan kannattaa tarttua.

1. Jos sinulla ei ole vielä diagnoosia, mutta oireet ovat selvät, tai epäillet itse uniapneaa, ota yhteyttä lääkäriin/keuhkolääkäriin. Lääkäri tarvittaessa ohjaa hammaslääkärille uniapneakiskon valmistusta varten.
2. Jos sinulla on jo lääkärin toteama lievä tai keskivaikea uniapnea, voit varata ajan suoraan uniapneakiskon arviointiin.

Artikkelin asiantuntijana on toiminut protetiikan ja purentafysiologian erikoshammaslääkäri Berhard Becker PlusTerveys Hymydetistä.