Hammastarkastus on hammaslääkärin tekemä koko suun perustutkimus. Monet suun sairaudet voivat edetä pitkään ilman kipua, minkä vuoksi terveeltä tuntuva suu voi silti tarvita tutkimista. Säännöllinen hammastarkastus auttaa tunnistamaan muutoksia ja yksilöllisiä riskitekijöitä mahdollisimman varhain.

PlusTerveyden hammaslääkäri Teropekka Virtasen mukaan tavallisin hammastarkastukseen liittyvä väärinkäsitys on ajatus siitä, ettei tarkastusta tarvita, jos suussa ei ole oireita.

Hammastarkastus on koko suun perustutkimus

Hammastarkastus, hampaiden tarkastus ja hammaslääkärin tarkastus tarkoittavat yleensä hammaslääkärin tekemää suun ja hampaiston tutkimusta. Virtanen käyttäisi käynnistä mielellään nimitystä suun perustutkimus, sillä se kuvaa paremmin tutkimuksen todellista laajuutta.

Mitä suun perustutkimukseen kuuluu?

Hampaiden lisäksi hammaslääkäri arvioi ikenet ja hampaiden kiinnityskudokset, kielen ja muut suun limakalvot, purennan sekä leukanivelten ja tarvittaessa purentalihasten toimintaa. Tarkastukseen kuuluu myös suusairauksien riskitekijöiden ja omahoidon onnistumisen arviointi. Tutkimusta voidaan tarvittaessa täydentää röntgenkuvilla.

”Asiakkaan voi olla vaikeaa hahmottaa, kuinka monta asiaa tarkastuksessa tutkitaan, jos hammaslääkäri ei kerro asiakkaalle ääneen, mitä kaikkea hän tutkii. Suuta katsotaan useita kertoja ja monesta eri näkökulmasta yhden hammastarkastuksen aikana,” Virtanen kertoo.

Tutkimus alkaa yleensä keskustelulla asiakkaan yleisterveydestä, lääkityksistä, aikaisemmista hoidoista, omahoidosta ja mahdollisista oireista. Terveydentilan muutoksista on tärkeää kertoa, sillä esimerkiksi yleissairaudet, lääkitykset ja suun kuivuminen voivat vaikuttaa suun terveyteen sekä sopivaan tutkimusväliin.

Virtanen aloittaa kliinisen tutkimuksen usein jo suun ulkopuolelta. Hän voi tunnustella leuan ja kaulan alueen rakenteita sekä arvioida leukanivelten ja purentalihasten toimintaa. Suun sisältä tutkitaan järjestelmällisesti hampaat, ikenet, limakalvot ja purenta.

Hammaslääkäri voi havaita myös sellaisia limakalvomuutoksia, joita asiakas ei itse huomaa. Muutos voi johtua esimerkiksi mekaanisesta ärsytyksestä, mutta poikkeava tai pitkään jatkuva muutos voi edellyttää seurantaa tai lisätutkimuksia.

”Hammaslääkärin tehtävänä on tutkia limakalvot ja arvioida, onko niissä tavallisesta poikkeavia muutoksia. Tavoitteena on tunnistaa myös mahdolliset vakavat muutokset mahdollisimman varhain,” Virtanen sanoo.

Tutkimuksen jälkeen hammaslääkäri kertoo löydöksistä ja antaa suosituksen mahdollisesta jatkohoidosta, omahoidosta sekä seuraavan tutkimuksen ajankohdasta.

Oireeton suu ei välttämättä ole terve suu

Kipu ei ole luotettava suun terveydentilan mittari. Esimerkiksi karies eli hampaiden reikiintyminen ja parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus voivat kehittyä pitkään ilman selvää kipua. Myös hampaan juuren kärjen tulehdus, limakalvomuutos tai aikaisemman hammasvamman seuraus voi olla vähäoireinen tai oireeton.

Virtanen vertaa suun perustutkimusta toisinaan auton määräaikaiseen tarkastamiseen. Tarkoituksena on selvittää tilanne ennen kuin jokin ehtii vaurioitua ja aiheuttaa suurempaa haittaa.

”Puhun potilailleni joskus auton katsastuksesta. Auto tarkastetaan ennen kuin se pettää ja aiheuttaa suuria vahinkoja. Samalla tavalla suun kunto on hyvä tutkia ennen kuin ongelma alkaa oireilla,” Virtanen kuvaa.

Ajoissa havaittu alkava kariesvaurio ei aina tarvitse paikkaamista. Jos vaurion pinta voidaan pitää puhtaana ja reikiintymisen riskitekijöihin puututaan, vaurion eteneminen voidaan joissakin tilanteissa pysäyttää tehostetulla omahoidolla ja fluorilla. Hammaslääkäri arvioi, voidaanko vauriota seurata vai tarvitseeko se korjaavaa hoitoa. Käypä hoito -suosituksissa korostetaankin, että pysäytettävissä olevaa kariesvauriota ei tulisi paikata tarpeettomasti.

Ientaskujen mittaaminen voi paljastaa oireettoman sairauden

Hammastarkastuksessa ei tutkita vain hampaiden reikiintymistä. Olennainen osa suun perustutkimusta on ikenien ja hampaiden kiinnityskudosten tutkiminen.

Ientaskumittauksessa hammaslääkäri mittaa ohuella instrumentilla hampaan ja ikenen välisen taskun syvyyttä. Tutkimuksessa havaittava ienverenvuoto kertoo ikenen tulehduksesta. Syventyneet ientaskut, kiinnityskudoksen menetys ja röntgenkuvassa todettava luukato voivat puolestaan viitata parodontiittiin.

Parodontiitti voi olla pitkään vähäoireinen. Sitä ei voi luotettavasti todeta katsomalla itse suuta peilistä, vaan toteamiseen tarvitaan hammaslääkärin tekemä tutkimus. Taudin arvioinnissa huomioidaan ientaskujen lisäksi muun muassa kiinnityskudoksen ja luun menetys sekä sairauden riskitekijät.

Hoitamattomana parodontiitti voi heikentää hampaiden kiinnitystä. Pitkälle edenneenä se voi aiheuttaa hampaiden liikkuvuutta ja johtaa hampaiden menetyksiin. Tupakointi ja diabetes ovat parodontiitin tunnettuja riskitekijöitä, jotka huomioidaan sairauden kokonaisarvioinnissa.

Miksi sama tarkastusväli ei sovi kaikille?

Hammastarkastuksille ei ole yhtä kaikille sopivaa aikaväliä. Tutkimusväli määritetään yksilöllisesti suun terveydentilan ja sairastumisriskin perusteella.

Kansallinen Hyvä käytäntö -konsensussuositus korostaa huolellista riskinarviota. Siinä huomioidaan suun nykyinen terveydentila, aikaisemmat suusairaudet, terveystottumukset, pitkäaikaissairaudet, lääkitykset ja kokonaistilanne. Tutkimusväli voi myös muuttua elämän aikana.

”Toiselle voi olla perusteltua tutkia suu parin vuoden välein, kun taas suuremman riskin tilanteessa seurantaa voidaan tarvita paljon useammin. Hammaslääkäri määrittää sopivan välin henkilökohtaisesti,” Virtanen sanoo.

Tavallista tiheämpi seuranta voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun:

• hampaisiin tulee herkästi reikiä
• asiakkaalla on iensairaus tai aikaisemmin hoidettu parodontiitti
• suussa on paljon paikkoja, implantteja tai muita rakenteita
• suuhygienian ylläpitäminen on vaikeaa
• suu on kuiva sairauden tai lääkityksen vuoksi
• ruokailuun kuuluu usein napostelua tai sokeripitoisia juomia
• asiakas käyttää tupakkaa tai muita nikotiinituotteita
• yleissairaus tai lääkitys vaikuttaa suun terveyteen
• elämäntilanne tai kyky huolehtia suusta on muuttunut

”Jos edellisestä tarkastuksesta on kulunut yli kaksi vuotta eikä asiakas tiedä, millaista tutkimusväliä hammaslääkäri on hänelle suositellut, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi tarkastus on jäänyt väliin,” Virtanen sanoo.

Omahoito ja ammattilaisen tutkimus täydentävät toisiaan

Hammastarkastus kertoo suun tilanteesta tietyllä hetkellä, mutta suun terveyden ylläpito tapahtuu pääosin vastaanottokäyntien välillä. Hammaslääkäri voi auttaa tunnistamaan asiakkaan yksilölliset riskit ja suositella niiden perusteella sopivia omahoidon keinoja.

”Potilas huolehtii hampaistaan, ja hammaslääkäri auttaa, neuvoo ja kertoo, miten omahoito on onnistunut ja mitä voisi mahdollisesti tehdä toisin,” Virtanen tiivistää.

Virtanen nostaa erityisesti esiin hammasvälien puhdistamisen. Hammasharja ei ulotu kunnolla kaikille hampaiden välisille pinnoille. Hammasväleihin jäävä bakteeripeite lisää sekä reikiintymisen että ientulehduksen riskiä.

Mitä suun terveyden hyväksi voi tehdä itse?

• Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla
• Puhdista hammasvälit päivittäin itsellesi sopivalla välineellä
• Noudata säännöllistä ateriarytmiä
• Vältä jatkuvaa napostelua
• Rajoita sokeripitoisten ruokien ja juomien tiheää käyttöä
• Käytä vettä janojuomana
• Vältä tupakkaa ja muita nikotiinituotteita
• Noudata hammaslääkärin tai suuhygienistin yksilöllisiä omahoito-ohjeita

Fluorihammastahnalla harjaaminen kahdesti päivässä, säännöllinen ateriarytmi sekä sokeripitoisten tuotteiden runsaan ja tiheän käytön välttäminen ovat karieksen hallinnan keskeisiä keinoja.

Milloin hammastarkastukseen kannattaa hakeutua?

Varaa aika hammastarkastukseen, jos:

• et tiedä, milloin suusi on viimeksi tutkittu
• sinulle suositeltu tarkastusajankohta on mennyt ohi
• hampaassa on ollut särkyä, vaikka särky olisi loppunut
• hammas vihloo, aristaa, heiluu tai tuntuu erilaiselta kuin aiemmin
• ikenet vuotavat toistuvasti tai ovat turvonneet
• suussa on haavauma tai muu limakalvomuutos, joka ei parane
• purenta tuntuu muuttuneelta tai leukanivel oireilee
• suu tuntuu jatkuvasti kuivalta
• hengitys haisee toistuvasti hyvästä omahoidosta huolimatta
• yleisterveytesi, lääkityksesi tai kykysi huolehtia suusta on muuttunut
• olet aloittamassa hoitoa tai menossa toimenpiteeseen, jonka yhteydessä hoitava yksikkö edellyttää suun tutkimista

Äkillinen voimakas hammassärky, nopeasti lisääntyvä turvotus, kuume tai nielemis- tai hengitysvaikeus vaativat kiireellistä arviota. Tällöin tavallisen hammastarkastuksen sijaan tulee ottaa yhteyttä hammashoidon päivystykseen tai muuhun kiireelliseen terveydenhuoltoon.

Virtasen tärkein neuvo on yksinkertainen:

”Käy säännöllisesti hammastarkastuksessa. Oma hammaslääkärisi kertoo, kuinka usein juuri sinun kannattaa käydä. Se on itsestä ja omasta terveydestä huolehtimista.”