Oma hammaslääkäri tukee säännöllistä suun terveyden hoitoa

Pitkä hoitosuhde ja säännöllinen hammashoito tukevat hyvää suunterveyttä. Kun sama hammaslääkäri hoitaa potilasta vuodesta toiseen, hän tuntee potilaan suun tilanteen ja hoitohistorian, sekä pystyy tukemaan potilasta hyvässä omahoidossa. Tuttu hammaslääkäri voi myös madaltaa kynnystä ottaa puheeksi hoitoon liittyviä huolia ja auttaa rakentamaan luottamusta hoitosuhteeseen. PlusTerveydellä valtaosa potilassuhteista on jatkunut vuosia.

Säännöllisillä käynneillä suun terveydessä tapahtuvia muutoksia voidaan seurata pitkällä aikavälillä ja mahdolliset ongelmat havaita jo varhaisessa vaiheessa. Varhain havaittu ongelma on usein helpompaa ja edullisempaa hoitaa kuin pitkälle edennyt vaiva. Samalla potilasta voidaan tukea yksilöllisessä omahoidossa.

PlusTerveys Euran Hampaan Hammaslääkäri Matias Suojanen pitää säännöllistä hammashoitoa keskeisenä osana suun terveyttä. Hammastarkastuksessa arvioidaan hampaiden lisäksi muun muassa ikenien, suun limakalvojen ja purennan terveyttä sekä pyritään tunnistamaan mahdolliset hoidon tarpeet jo ennen oireiden ilmaantumista. Tarkastuksissa ei siis ole kyse ainoastaan ongelmien hoitamisesta, vaan niiden avulla suun terveyttä voidaan seurata suunnitelmallisesti ja potilasta tukea omahoidossa.

”Säännöllisyys on ratkaisevan tärkeää. Moni potilaistamme käy tarkastuksessa kerran vuodessa. Samalla voidaan motivoida ja antaa vinkkejä omahoitoon. Suunterveydestä huolehtiminen on yhteistyötä potilaan kanssa”, Matias Suojanen toteaa.

Hammaslääkäri Ilkka Kärnä on työskennellyt Euran seudulla jo noin 40 vuotta. Vuosien mittaan monet potilaat ovat tulleet tutuiksi, ja pitkät hoitosuhteet ovat muodostuneet luontevaksi osaksi vastaanoton arkea.

”Täällä käy paljon samaa, vakituista porukkaa, ja monien kanssa ollaan jo vanhoja tuttuja. Kun ihmiset tuntee vuosien ajalta, tekee se kohtaamisista mielekkäitä. Olemme heille ikään kuin omalääkäreitä”, Ilkka Kärnä kertoo.

Pitkillä hoitosuhteilla on merkitystä myös tutkitusti. PlusTerveyden teettämässä suunterveyden kohderyhmätutkimuksessa* omaa lääkäriä arvostavat -ryhmä muodostaa 30 prosenttia yksityistä hammashoitoa käyttävistä tai sen käyttöä harkitsevista. Ryhmälle tärkeintä on pitkäjänteinen luottamussuhde tuttuun hammaslääkäriin ja hoitopaikkaan, sekä se, että hammaslääkäri tuntee potilaan tilanteen ja hoitohistorian.

Suun terveys on osa kokonaisterveyttä

Säännöllisestä hammashoidosta huolehtiminen on tärkeää kokonaisterveyden näkökulmasta. Suun terveydentilan merkitys korostuu esimerkiksi silloin, kun ihmisen terveydentila muuttuu tai edessä on tiettyjä hoitoja tai leikkauksia. Esimerkiksi ennen lonkan tai polven tekonivelleikkausta suun mahdolliset tulehdukset tulee hoitaa. Suun terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää myös esimerkiksi reumasairauksien yhteydessä sekä ennen tiettyjen biologisten lääkkeiden aloittamista.

”Suun terveys on osa yleisterveyttä. Vaikka ihminen olisi nyt terve, suusta kannattaa pitää hyvää huolta myös tulevaisuutta ajatellen. Jos terveydentilassa tapahtuu muutos ja edessä on esimerkiksi jokin hoito tai leikkaus, on hyvä, ettei suun hoitamista tarvitse aloittaa kiireellä”, Matias Suojanen sanoo.

Pelko voi nostaa kynnystä hakeutua hoitoon

Hammaslääkäri kohtaa työssään hyvin erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Osalle hammashoitoon hakeutumisen kynnystä nostaa pelko tai jännitys. PlusTerveyden teettämän suunterveyden kohderyhmätutkimuksen vastaajista 11 prosenttia kertoo, ettei käy hammaslääkärissä, koska pelkää tai jännittää sitä.

Pelon merkitys korostuu niiden joukossa, jotka eivät ole käyneet hammashoidossa pitkään aikaan. Niistä tutkimuksen vastaajista, jotka eivät olleet käyttäneet hammashoitopalveluita lainkaan viimeisen kolmen vuoden aikana, joka neljäs eli 25 prosenttia mainitsi hammaslääkärikäynnin pelon yhdeksi syyksi.

Pitkässä hoitosuhteessa hammaslääkäri oppii tuntemaan potilaan ja sen, millainen tapa edetä hoidossa sopii juuri hänelle. Tutuksi tullut hammaslääkäri voi helpottaa myös pelosta puhumista. Ilkka Kärnän mukaan pelkäävän potilaan kohtaamisessa olennaista on kuunnella, mistä pelko syntyy, kertoa hoidon etenemisestä ja antaa tilanteelle riittävästi aikaa.

”Kuuntelen ensin potilasta ja kysyn, mikä häntä eniten pelottaa. Kerron koko ajan, mitä olemme tekemässä, ja pyrin pitämään tilanteen rauhallisena. Kiireetön ja rauhallinen suhtautuminen auttaa”, Ilkka Kärnä kertoo.

Kärnälle on jäänyt mieleen esimerkiksi voimakkaasti hammaslääkäriä pelännyt potilas, joka tuli vastaanotolle kovissa kivuissa. Pelosta huolimatta tarvittava hoito saatiin tehtyä ja kipu helpottamaan. Potilas kiitti saamastaan hoidosta vielä jälkikäteen. Kärnän mukaan juuri tällaiset tilanteet ovat työssä erityisen palkitsevia.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Marleena Bask 
Markkinointi- ja strategiajohtaja  
PlusTerveys Oy  
Puh. +358 50 352 3643 
[email protected] 

Haastateltavat:

Ilkka Kärnä, hammaslääkäri, PlusTerveys Euran Hammas

Matias Suojanen, hammaslääkäri, PlusTerveys Euran Hammas

PlusTerveys Euran Hammas on Eurassa vuonna 2016 perustettu hammaslääkäriasema, joka tarjoaa laajan palveluvalikoiman hammashoitoa. Euran Hammas on osa valtakunnallista PlusTerveys-ketjua. PlusTerveys on yksi Suomen suurimmista suun- ja mielenterveyden palveluiden toimijoista, joka tarjoaa valtakunnallisessa verkostossaan kattavat palvelut perushammashoidosta vaativiin erikoishammaslääkäripalveluihin yhdistäen alan kokeneet ammattilaiset, korkealaatuisen hoidon ja tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit. PlusTerveys laajentaa terveyspalvelutarjoomaansa kasvustrategiansa mukaisesti, ja on julkaissut syksyllä 2026 ostavansa Kuuleva Oy:n sekä SYNLABin näytteenotto- ja kuvantamispalveluiden toimipisteverkoston. Kotimainen, yksityisomisteinen PlusTerveys on perustettu vuonna 1978, ja sen liikevaihto oli 85 miljoonaa euroa vuonna 2025. Yhtiö työllistää noin 800 ammattilaista. Lisätietoja: www.plusterveys.fi  

*PlusTerveys teetti keväällä 2026 suunterveyden kohderyhmätutkimuksen, jonka toteutti Kuulas Helsinki. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat suomalaiset, jotka olivat käyttäneet yksityisiä hammashoitopalveluita viimeisen kolmen vuoden aikana tai voisivat harkita niiden käyttöä seuraavan kolmen vuoden aikana. Perusotokseen kuului 1 000 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa sekä 385 alueellisten lisäotosten vastaajaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin internetkyselynä 30.4.–9.5.2026. Otos edustaa tutkimuksen kohderyhmää iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Lisätietoa tutkimuksesta pyydettäessä.