Asiantuntija muistuttaa: Suomalainen kansantauti ientulehdus voi kuormittaa koko elimistöä
Ientulehdus on yksi suomalaisten yleisimmistä sairauksista, mutta samalla yksi huonoimmin tunnistetuista. Se ei useinkaan aiheuta kipua tai muita selviä oireita, minkä vuoksi moni sairastaa tietämättään. Hoitamattomana ientulehdus voi edetä parodontiitiksi eli hampaan kiinnityskudossairaudeksi, jolla voi olla yhteyksiä myös yleisterveyteen.
Moni ajattelee, että vakava suusairaus aiheuttaa aina kipua tai näkyviä oireita. Todellisuudessa iensairaudet voivat edetä vuosien ajan lähes huomaamatta. Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus on Käypä hoito -suosituksen mukaan merkittävä kansantauti, joka jää edelleen usein tunnistamatta ja hoitamatta. Hoitamattomana sairaus voi vaurioittaa hampaan kiinnityskudoksia ja leukaluuta pysyvästi sekä johtaa lopulta hampaiden menetykseen.
– Moni yllättyy saadessaan diagnoosin. Vastaanotolla näkee usein potilaita, joiden hampaat ovat muuten hyvässä kunnossa eikä esimerkiksi reikiä ole ollut, mutta tutkimuksessa löytyy pitkälle edennyt kiinnityskudossairaus. Sairaus voi edetä pitkälle ilman kipua tai muita oireita, jolloin sitä ei osata epäillä, kertoo Karita Nylund, ien- ja kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori.
Jos ikenistä vuotaa verta hampaita harjatessa, kyse on periaatteessa avoimesta tulehtuneesta haavasta suussa. Jos vastaavaa verenvuotoa olisi esimerkiksi käden iholla päivittäin, useimmat hakeutuisivat tutkimuksiin nopeasti, Nylund sanoo.
Suun kiinnityskudossairaudet alkavat tavallisesti ientulehduksesta, jonka aiheuttaa hampaan pinnalle ja ienrajaan kertyvä bakteeripeite. Tulehtunut ien punoittaa, voi turvota ja vuotaa verta esimerkiksi hampaita harjatessa. Verenvuoto ikenistä on aina merkki tulehduksesta, vaikka moni pitää sitä harmittomana tai jopa normaalina ilmiönä. Jos tulehdus saa jatkua hoitamatta, se voi edetä ikenen alta hampaiden tukikudoksiin ja aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita.
Tulehdusta voi esiintyä myös hammasimplanttia ympäröivissä kudoksissa. Pinnallinen tulehdus voi rajoittua implantin ympärillä olevaan limakalvoon, mutta edetessään se voi vaurioittaa myös implanttia tukevaa luuta.
Vaikutukset ulottuvat suuta laajemmalle
Iensairauksien merkitys ei rajoitu pelkästään suuhun. Pitkittynyt tulehdus kuormittaa elimistöä, ja tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä parodontiitin sekä muun muassa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Lisäksi suun tulehdukset voivat vaikeuttaa joidenkin pitkäaikaissairauksien hoitotasapainoa. Myös raskauteen liittyvistä yhteyksistä on kertynyt tutkimusnäyttöä.
Moni huolehtii kolesterolista ja verenpaineesta sydänterveyden vuoksi, mutta harvempi ajattelee ikeniään. Silti myös suun pitkäaikaiset tulehdukset kuuluvat niihin terveyden osa-alueisiin, joilla on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, Nylund sanoo.
– Suun terveys on erittäin olennainen osa kokonaisterveyttä. Kun tulehdus jatkuu vuosia, kyse ei ole enää vain paikallisesta ongelmasta ikenissä. Siksi myös oireettomaan suuhun kannattaa suhtautua samalla vakavuudella kuin muihin terveydentilan osa-alueisiin, Nylund sanoo.
Vaikka iensairauksia tavataan kaikenikäisillä, riski kasvaa iän myötä. Tupakointi, nikotiinituotteiden käyttö, diabetes, puutteellinen suuhygienia ja perinnöllinen alttius lisäävät sairastumisriskiä merkittävästi. Nylundin mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että sairauden merkkejä havaitaan yhä useammin myös nuorilla aikuisilla.
Säännöllinen tutkimus auttaa löytämään sairauden ajoissa
Koska iensairauksien oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua kokonaan, niiden toteaminen perustuu usein hammastarkastuksen yhteydessä tehtäviin tutkimuksiin, kuten ientaskumittauksiin. Moni mieltää hammastarkastuksen edelleen lähinnä reikien etsimiseksi, vaikka samalla voidaan havaita myös merkkejä kiinnityskudossairaudesta jo varhaisessa vaiheessa.
Iensairauksien ehkäisyn ja hoidon kulmakivi on omahoito. Hampaat tulisi harjata fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä ja hammasvälit puhdistaa päivittäin. Lisäksi säännöllisesti tehtävät hammaskiven poisto sekä hammastarkastukset auttavat havaitsemaan muutokset ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa pysyviä vaurioita.
– Moni pitkälle edennyt suun kiinnityskudossairaus olisi ollut huomattavasti helpompi hoitaa, jos se olisi havaittu ajoissa. Mitä aikaisemmin tulehdus löydetään, sitä paremmat mahdollisuudet on pysäyttää sairauden eteneminen ja säilyttää omat hampaat terveinä mahdollisimman pitkään, Nylund toteaa.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Marleena Bask
Markkinointi- ja strategiajohtaja
PlusTerveys Oy
Puh. +358 50 352 3643
[email protected]
Haastateltavat:
Karita Nylund
Ien- ja kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri (parodontologia)
Hammaslääketieteen tohtori