MASENNUS

Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä ja suurin yksittäinen psyykkisen työ- ja toimintakyvyn menettämisen syy. Vuosittain viisi suomalaista sadasta kärsii masennuksesta. Masennus on yleinen sairaus, mutta vain vähemmistö hakee siihen apua. Masennus on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.

Masennus vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin, mielialaan, käyttäytymiseen ja fyysiseen terveyteen. Masennuspotilaiden aivoissa on havaittu fysiologisia muutoksia erityisesti niillä alueilla, jotka vaikuttavat tunteiden syntymiseen ja säätelyyn. Otsalohkon aivokuorella on tärkeä merkitys tunteiden säätelyssä. Se säätelee, niin sanottua aivojen limbistä järjestelmää, joka arvottaa elimistöstä ja ympäristöstä saapuvien viestien tunnemerkityksen. Aivotutkimuksessa on havaittu otsalohkon aivokuoressa ja limbisessä järjestelmässä alueita, joiden aktiivisuus on lisääntynyt tai vähentynyt masennuksen yhteydessä.

MASENNUKSEN OIREITA

  • masentunut mieliala
  • kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen menettäminen
  • itseluottamuksen väheneminen
  • perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset
  • vaikeus keskittyä ja tehdä päätöksiä
  • aloitekyvyn heikkeneminen
  • unihäiriöt
  • huomattava ruokahalun tai painon muutos

Masennuksen oireita voi esiintyä osana normaalia mielialan vaihtelua. Masennussairaus voidaan todeta, jos oireet ovat yhtäjaksoisesti kestäneet yli kahden viikon ajan. Masennusta on eri asteista tavallisesta mielialan vaihtelusta aina vakavaan pitkäkestoiseen masennukseen.

Masennus voi liittyä myös kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

MISTÄ MASENNUS JOHTUU

Masennuksen kehittymiseen voivat vaikuttaa monenlaiset tekijät. Perintötekijät voivat jossain määrin altistaa masennukselle. Keskushermoston hermosolujen viestinsiirrossa todetut häiriöt aiheuttavat masennusta. Eniten on tutkittu serotoniini- ja noradrenaliini välitteisiä hermoratoja. 

Laukaisevina tekijöinä voivat toimia

  • Stressi
  • Univaje
  • Perheongelmat
  • Ongelmat työpaikalla
  • Työttömyys
  • Sairaudet
  • Suru ja menetykset
  • Loukkaukset ja ristiriitatilanteet
  • Alkoholi ja muut päihteet

MASENNUKSEN HOITO

Suurin osa masennuksista on hoidettavissa ja siitä parannutaan. Masennuksen hoidossa tavoitteena on oireettomuus ja toimintakyvyn parantuminen. Tämä tavoite saavutetaan yleensä riittävän pitkällä ja johdonmukaisella hoidolla. Hoito suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa hänen elämäntilanteensa ja masennuksen oireiden mukaan. Tehokkaita hoitomuotoja ovat psykoterapia ja lääkehoito. 

Psykiatrin vastaanotolla arvioidaan masennuksen aste ja selvitetään tausta, miksi masennus on tullut ja mihin se liittyy. Autamme sinua arvioimalla tilanteesi ja suunnittelemme sinulle sopivan hoitomuodon.

EPÄILETKÖ MASENNUSTA?

Tästä linkistä pääset kyselyyn, jolla voit kartoittaa minkäasteisesta masennuksesta kohdallasi on kyse. Kyselyn tulos on vain suuntaa antava ja tarkempi selvittely on hyvä tehdä psykiatrin vastaanotolla.
 

AHDISTUS

Ahdistus on voimakas tunnetila.  Ahdistus tuntuu puristavana tai painostavana tuntemuksena, johon liittyy usein ruumiillisia oireita.

AHDISTUS ILMENEE MIELESSÄ

  • huolestuneisuus
  • hermostuneisuus
  • epävarmuus
  • tuskaisuus
  • pelokkuus
  • jopa paniikki

AHDISTUKSEEN LIITTYVIÄ RUUMIILLISIA OIREITA

  • vapina
  • sydämentykytys
  • hikoilu
  • huimaus

Usein ahdistus aiheuttaa unihäiriöitä, vaikeutta nukahtaa ja unen katkeilua.

Ajoittainen ahdistuneisuus kuuluu ihmisen elämään. Ahdistus on elimistön sopeutumisreaktio koettuun ulkoiseen tai sisäiseen tilanteeseen. Ahdistusta helpottaa, jos kykenee löytämään syyn ahdistukseen. Ahdistus toimii usein peitetunteena jollekin mieleen pyrkivälle toiselle tunteelle (esim. suru, viha, kateus, mustasukkaisuus), jota ei sillä hetkellä voi tuntea. Ahdistuksen hoidossa tunteiden tunnistamisella ja tunteiden säätelyn opettelemisella on keskeinen sija.

AHDISTUS MUUTTUU PATOLOGISEKSI, JOS SE

  • kestää kohtuuttoman pitkään
  • on jatkuvaa ja voimakasta
  • siihen ei löydy selkeää ulkoista syytä

Tällöin voidaan jo puhua ahdistuneisuushäiriöstä. Pitkittynyt ahdistuneisuus haittaa elämää huomattavasti. Ahdistuneena on vaikea keskittyä ja tehdä päätöksiä. Ahdistus johtaa pahimmillaan myös välttämiskäyttäytymiseen ja elämänkaventumiseen.

AHDISTUKSEN HOITO

Ahdistusta voidaan hoitaa. Alkututkimus on tarpeen ahdistuksen kartoittamiseksi ja laukaisevien syiden selvittämiseksi. Alkututkimus käsittää yleensä 2-3 tutkimuskäyntiä psykiatrin vastaanotolla. Joskus jo muutama käynti psykiatrin vastaanotolla voi auttaa oivaltamaan ahdistuksen taustalla olevia asioita ja tämä ymmärryksen lisääntyminen voi jo sinänsä helpottaa riittävässä määrin oireilua. Tarvittaessa psykiatri ohjaa lyhyelle tai pidemmälle psykoterapiajaksolle. Pysyvään oireettomuuteen päästään psykoterapialla. Nykyisin käytössä on myös masennus- ja ahdistuslääkkeitä, joilla voidaan aluksi lievittää voimakasta ahdistusta. 
Ahdistuksen arviointi on hyvä aloittaa psykiatrin vastaanotolla. 

OLETKO AHDISTUNUT?

Tästä linkistä pääset kyselyyn, jolla voit kartoittaa minkäasteisesta ahdistuksesta kohdallasi on kyse. Kyselyn tulos on vain suuntaa antava ja tarkempi selvittely on hyvä tehdä psykiatrin vastaanotolla.

TYÖUUPUMUS

Työuupumus on sana, joka on paljon esillä.

UUPUMUKSEN OIREITA OVAT

  • väsymys 
  • haluttomuus
  • innostuksen ja mielenkiinnon väheneminen 

Itsestään on vaikea saada tehoja irti ja elämä tuntuu raskaalta. Moni tunnistaa työn uupumuksen lähteeksi. On tärkeä huomata, että elämä ei ole irrallaan työelämästä. Työssä jaksamiseen vaikuttaa koko elämän kulku.

Elämä on nykyään vaativaa sekä työssä että yksityiselämässä. Työuupumuksen ehkäisyssä on tärkeä ymmärtää elämän olevan osan työtä ja  työn olevan osa elämää. Kun halutaan parantaa työelämässä jaksamista on työtä tarkasteltava osana elämänkulkua. Uupumusta työssä voi aiheuttaa epäsuhta työn ja elämänkulun välillä. Elämänkulun haasteet muuttuvat jatkuvasti. Nuorilla on ensin huoli omasta taloudesta ja epävarmuutta työelämässä. Sitten tulevat perheenperustaminen ja ruuhkavuodet ja keski-iässä työelämän lisänä on omista vanhemmista huolehtiminen. Työelämä ei välttämättä ota huomioon näitä elämänkulun haasteita. 

Keskustelu psykiatrin kanssa voi selkeyttää omaa elämäntilannetta ja auttaa näkemään selkeämmin elämänkulun haasteet. Työelämän sopeuttaminen elämänkulun tapahtumiin vaatii usein työntekijän omaa aktiivisuutta ja hyvää johtamista esimieheltä.

Jos tunnet jaksamisesi kärsivän, varaa aika Psykiatrikeskukseen.

 

PANIIKKIHÄIRIÖ / PANIIKKIKOHTAUS

Paniikkihäiriöstä puhutaan silloin, kun paniikkikohtauksia esiintyy useammin kuin yksi viikossa neljän viikon aikana.

Paniikkikohtaus on voimakas ahdistuksen tai pelon jakso, joka alkaa äkkiä ja saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa. Paniikkikohtaus kestää vähintään muutamia minuutteja, usein pidempään. Paniikkikohtauksiin liittyy voimakasta levottomuutta, ahdistuneisuutta ja pakokauhunomaista pelkoa sekä runsaasti erilaisia ruumiillisia oireita.  

Paniikkikohtaukseen liittyy fyysisiä oireita, jotka aiheutuvat autonomisen hermoston kiihtyneestä toiminnasta:

  • sydämen tykytys 
  • vapina
  • hikoilu
  • suun kuivuminen 

Rinnan ja vatsan alueen oireet ovat myös tavallisia:

  • hengenahdistus 
  • tukehtumisen tunne tai pelko 
  • rintakipu 
  • pahoinvointi
  • ripuli

Psyykkiset oireet ovat usein samanaikaisia fyysisten oireiden kanssa:

  • huimaus ja pyörtymisen tunne tai pelko 
  • epätodellinen olo 
  • hulluksi tulemisen pelko
  • kontrollin menettämisen pelko 

Yleisoireena saattaa esiintyä pistelyä tai puutumista.

Kohtaukset tulevat yllättäen ja ilman varoitusta. Paniikkikohtauksiin liittyy vaikeus keskittyä ja jopa tajunnan tason vaihteluita. 
Paniikkikohtausten lisäksi lähes kaikille niitä kokeneille kehittyy yleistä ahdistuneisuutta ja pelkoa erilaisia tilanteita kohtaan, joissa he ovat aikaisemmin saaneet kohtauksia. Pitkäaikainen sairaus vaikuttaa huomattavasti elämän laatuun.

PANIIKKIOIREIDEN HOITO

Paniikkioireita hoidetaan kuten ahdistuneisuutta. Psykoterapialla on mahdollista saada aikaan pysyvä parantuminen. Alussa lääkitys on tarpeellinen. Hoito aloitetaan serotiniini aineenvaihduntaan vaikuttavilla lääkkeillä. Näillä paniikkikohtaukset lievittyvät ja usein poistuvat  ja autonomisen hermoston toiminta rauhoittumaan. Psykoterapiassa päästään tutkimaan ja hoitamaan paniikkioireiden aiheuttamia tekijöitä tarkemmin. 

Potilaat hakeutuvat paniikkioireiden vuoksi herkästi muiden lääkäreiden vastaanotoille, koska oireet ovat pelottavia ja viittaavat sydän-, aivo- tai vatsaperäisiin sairauksiin. Psykiatrin vastaanotolla voidaan paniikkihäiriön taustalla olevien psyykkiseen syiden lisäksi arvioida ja poissulkea somaattisten sairauksien aiheuttama oireilu.

KÄRSITKÖ PANIIKKIOIREISTA?

Tästä linkistä pääset kyselyyn, jolla voit kartoittaa minkäasteisista paniikkioireista kohdallasi on kyse. Kyselyn tulos on vain suuntaa antava ja tarkempi selvittely on hyvä tehdä psykiatrin vastaanotolla.

ELÄMÄN KRIISIT

Kriisit kuuluvat elämään. Kohtaamme elämän aikana sekä kehitykseen kuuluvia että vastoinkäymisten ja onnettomuuksien aiheuttamia kriisejä.

Kehitykseen liittyviä kriisejä ovat:

  • nuoruusiän ja aikuistumisen kriisi
  • keski-iän kriisi
  • vanhenemisen kriisi

Muita kriisien aiheuttajia ovat:

  • fyysinen sairastuminen
  • työttömyys
  • irtisanotuksi tuleminen
  • parisuhteen puuttuminen tai suhteen päättyminen
  • lapsettomuus
  • lapsien kotoa lähteminen
  • taloudellinen turvattomuus

Myös elämässä toistuvat asiat kuten muutto ja työpaikan vaihto aiheuttavat tavallisesti ohimenevän kriisin.

Jokainen reagoi kriisiin yksilöllisesti. Toiset aktivoituvat ja toiset lamaantuvat.

Tavallisia kriisin oireita ovat

  • unettomuus
  • vaikeus keskittyä
  • ohimenevänä ilmaantuva tai pysyvämpi ahdistuneisuus

Jos koet kaipaavasi lievitystä kriisin aiheuttamiin oireisiin tai haluat ymmärtää paremmin omaa suhtautumistasi kriisiin, varaa aika Psykiatrikeskukseen.

Voit tavata psykiatria myös vahvistaaksesi omia selviytymiskeinojasi kriisissä. Kriisi saattaa palauttaa mieleen aikaisemmin koetun kriisin ja siihen liittyviä tunteita. Psykiatrin tekemä arvio psykoterapian tarpeesta voi näissä tilanteissa olla hyödyksi.

ONGELMAT PARISUHTEESSA

Parisuhde on elämän keskeinen ja intensiivisin ihmissuhde.

Molemmat puolisot tuovat suhteeseen omien toiveidensa lisäksi kaikki aikaisemmat pettymyksensä. Molemmilla on myös oma tapansa suhtautua elämään ja sen tuomiin vaatimuksiin ja vastoinkäymisiin. Kummankin perhetausta sekä perheen tavat ja tottumukset vaikuttavat näihin tapoihin. Puolisoiden yksilöllinen tapa olla on aina erilainen kuin toisen tapa. Tämä erilaisuus on syynä pienempiin ja suurempiin ristiriitoihin parisuhteessa.

Ristiriitoja on onnellisessakin parisuhteessa ja välillä on tilanteita, joissa keskinäinen keskustelu ei yksin riitä ratkaisemaan syntynyttä ristiriitaa. Käynti psykiatrilla auttaa usein ymmärtämään paremmin omaa sekä toisen käyttäytymistä ja antaa näin mahdollisuuden ratkoa ongelmaa eteenpäin.

Psykiatrikeskuksessa voit tavat psykiatria yksin tai yhdessä puolisosi kanssa. Varaa aika.

UNIHÄIRIÖT

Unentarve on yksilöllinen, yleensä 6-9 tuntia, mutta unen rakenne voi myös muuttua iän myötä. Jokaisella on joskus unihäiriöitä, yli kaksi kolmasosaa kokee satunnaisesti unettomuutta ja 4-10 %:lla aikuisista se on pitkäaikainen oire.

Jos unettomuus jatkuu pidempään, alentaa toimintakykyä tai heikentää elämänlaatua, kannattaa hakeutua lääkärille.

Syyt unettomuuden taustalla on tärkeä selvittää.

Unettomuutta voi aiheuttaa:

  • elämänmuutokset
  • stressi
  • huolet
  • suru

Unettomuus voi liittyä moniin sairauksiin tai niiden hoidossa käytettyihin lääkkeisiin:

  • masennus
  • ahdistus
  • kiputilat
  • uniapnea
  • levottomat jalat -oireyhtymä

Hyvää unta edistää:

  • säännöllinen elämänrytmi
  • liikunta
  • terveellinen ruokavalio
  • liiallisen alkoholinkäytön välttäminen
  • kofeiinin välttäminen

On myös hyvä rauhoittaa elämää joitain tunteja ennen nukkumaanmenoa, etenkin jos on ongelmia unen kanssa. Myös erilaiset rentoutumisharjoitukset voivat auttaa unen saamisessa.  

Mikäli elämäntapojen muuttamisella tai lääkkeettömillä keinoilla ei saada apua uniongelmiin, voi lääkärin kanssa pohtia lääkkeellisiä keinoja hankalien ja elämänlaatuun vaikuttavien uniongelmien hoitamiseksi. Alkuun on syytä selvittää unettomuuden laatu. Unettomuus voi olla vaikeutta nukahtaa, pysyä unessa tai liian varhaista heräämistä.  

Unettomuuden hoitoon voidaan käyttää varsinaisia unilääkkeitä, joista yleisimpinä käytössä ovat ns. bentsodiatsepiinohdannaiset. Pidempiaikaisesti käytettyinä niihin liittyy riippuvuusriski, minkä vuoksi niitä suositellaan käytettävissä lyhyissä jaksoissa tai esim. masennuksen hoidon alussa ennen kuin tietyt masennuslääkkeet alkavat vaikuttaa myös masennukseen liittyvään uniongelmaan.

Nykyään käytetään enenevässä määrin unettomuuden hoidossa muita lääkkeitä, etenkin väsyttäviä masennuslääkkeitä pieninä annoksina, melatoniinia ja väsyttävää antihistamiinia. Melatoniini on elimistön oma unta edistävä hormoni, jota saa sekä käsikauppa- että reseptilääkkeinä. Melatoniinin pidemmästä käytöstä on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Pitkäaikaisen unilääkkeen käytön lopettaminen on syytä tehdä asteittain ja vähitellen.

Ajankohtaista