Unentarve on meillä jokaisella yksilöllinen, yleensä se on 6-9 tuntia, mutta unen rakenne voi myös muuttua iän myötä. Jokaisella on joskus unihäiriöitä, sillä yli kaksi kolmasosaa kokee satunnaisesti unettomuutta ja 4-10 %:lla aikuisista se on pitkäaikainen oire. Jos unettomuus jatkuu pidempään, alentaa toimintakykyä tai heikentää elämänlaatua, kannattaa hakeutua lääkärille.  

Syyt unettomuuden taustalla on tärkeä selvittää. Tavallisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus, jota voi aiheuttaa esimerkiksi elämänmuutokset, koettu stressi, huolet tai suru. Unettomuus voi liittyä myös moniin sairauksiin tai niiden hoidossa käytettyihin lääkkeisiin. Tällaisia ovat muun muassa masennus, ahdistus, kiputilat, uniapnea ja levottomat jalat -oireyhtymä.  

Säännöllinen elämänrytmi, liikunta, terveellinen ruokavalio sekä liiallisen alkoholinkäytön ja kofeiinin välttäminen edistävät unta. On myös hyvä rauhoittaa elämää joitain tunteja ennen nukkumaanmenoa, etenkin jos on ongelmia unen kanssa. Myös erilaiset rentoutumisharjoitukset voivat auttaa unen saamisessa.   

Lääkkeelliset keinot unettomuuden hoitoon

Mikäli elämäntapojen muuttamisella tai lääkkeettömillä keinoilla ei saada apua uniongelmiin, voi lääkärin kanssa pohtia lääkkeellisiä keinoja hankalien ja elämänlaatuun vaikuttavien uniongelmien hoitamiseen. Alkuun on syytä selvittää unettomuuden laatu. Unettomuus voi olla vaikeutta nukahtaa, pysyä unessa tai liian varhaista heräämistä.

Aina on tarpeen selvittää onko unihäiriö ilmentymä muusta mielen problematiikasta kuten ahdistus- tai masennushäiriöstä tai somaattisestakin sairaudesta. Tästä syystä tutkimme uniongelmaisen potilaan kokonaisvaltaisesti emmekä vain kirjoita lääkereseptiä. Useimmiten unihäiriö on osana laajempaa kokonaisuutta.

Unettomuuden hoitoon voidaan käyttää nukahtamislääkkeitä, joista yleisimpinä käytössä ovat niin sanotut bentsodiatsepiinijohdannaiset. Pidempiaikaisesti käytettyinä niihin kuitenkin liittyy riippuvuusriski. Sen vuoksi niitä suositellaan käytettäväksi lyhyissä jaksoissa tai esimerkiksi masennuksen hoidon alussa ennen kuin tietyt masennuslääkkeet alkavat vaikuttaa myös masennukseen liittyvään uniongelmaan.

Lisäksi unettomuuden hoitoon käytetään nykyään enenevässä määrin muita lääkkeitä, etenkin väsyttäviä masennuslääkkeitä pieninä annoksina, melatoniinia ja väsyttävää antihistamiinia. Melatoniini on elimistön oma unta edistävä hormoni, jota saa sekä käsikauppa- että reseptilääkkeinä. Melatoniinin pidemmästä käytöstä on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Pitkäaikaisen unilääkkeen käytön lopettaminen on syytä tehdä asteittain ja vähitellen. 

Jos haluat puhua unihäiriöistä tai sen hoitomuodoista psykiatrin kanssa, voit varata ajan tästä.

Ajankohtaista