Ajoittainen ahdistuneisuus kuuluu ihmisen elämään. Ahdistus on mielen ja kehon sopeutumisreaktio koettuun ulkoiseen tai sisäiseen, jollakin tavalla uhkaavaan, tilanteeseen. 

Ahdistushäiriöt

Ahdistushäiriöt ovat kirjo eri tavoin ilmeneviä oireita, jotka kumpuavat tavallaan samasta lähteestä; mielensisäisestä ahdistuksesta.  Jollakin henkilöllä on vapaasti vellovaa yleistä ahdistuneisuutta, toisella ahdistus sitoutuu pelko-oireeseen (fobiat) tai pakko-oireeseen. Joku voi saada paniikkikohtauksia.

Ahdistus muuttuu patologiseksi, jos se kestää kohtuuttoman pitkään, on jatkuvaa ja voimakasta eikä siihen löydy selkeää ulkoista syytä. Pitkittynyt ahdistuneisuus haittaa elämää huomattavasti. Ahdistuneena on vaikea keskittyä ja tehdä päätöksiä, usein vaikea nukahtaa. Ahdistus johtaa pahimmillaan myös välttämiskäyttäytymiseen ja elämän kaventumiseen

Yleinen ahdistuneisuus

Ahdistus on voimakas psykofyysinen kokemus. Ahdistus tuntuu epämiellyttävänä raskaana, painostavana, levottomana mielen kokemuksena, johon liittyy usein ruumiillisia oireita. Ahdistuksen mielessä ilmeneviä oireita ovat:

  • huolestuneisuus
  • hermostuneisuus
  • epävarmuus
  • tuskaisuus
  • levottomuus
  • pelokkuus
  • jopa paniikki

 

Ruumiillisia oireita ovat esimerkiksi paineen tunne rinnassa, vapina, sydämentykytys, hikoilu ja huimaus. Usein ahdistus aiheuttaa myös unihäiriöitä, vaikeutta nukahtaa ja unen katkeilua.

Ahdistus helpottuu kun löydetään sen taustalla olevat tekijät ja päästään selvittelemään niitä. Ahdistus toimii usein peitetunteena mielensisäisille ristiriidoille tai jollekin mieleen pyrkivälle  tunteelle, kuten suru, viha, kateus tai mustasukkaisuus. Kyse on tunteesta, jota henkilö ei jostakin syystä sillä hetkellä koe voivansa tuntea vaan työntää aktiivisesti pois tietoisuudestaan. Seurauksena on painostava ja puristava ahdistus. 

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Jännittäminen kuuluu tavalliseen elämään kun ihminen on itselleen uusissa haastavissa tilanteissa. Temperamentiltaan ihmiset ovat erilaisia, rohkeita, ujoja tai jotakin siltä väliltä suhteessa toisiin ihmisiin.

Silloin kun pelko tai jännitys toistuvasti ja selkeästi vaikeuttaa sosiaalisia kohtaamisia tai tilanteissa tulee selkeitä ahdistusoireita puhutaan sosiaalisten tilanteiden pelosta. Pelko saa usein ihmisen karttamaan näitä tilanteita ja sitä kautta vaikeuttaa huomattavastikin ihmisen pyrkimyksiä elämässään.

Sosiaalisten tilanteiden pelossa psykoterapialla usein ainakin alussa yhdistettynä lääkehoitoon saadaan hyvä hoitotuloksia.

Fobiat

Ahdistus voi siirtyä mielen sisältä ulkoistettuun kohteeseen, jota kohtaan aletaan kokea pelkoa, tällöin puhutaan fobioista. Kokemus on, että elämä on ihan hyvää kunhan ei tarvitse kohdata tätä pelon kohdetta. Kohde voi olla julkinen kulkuneuvo, avara tila (torit ym), tila jossa on paljon ihmisiä (teatterit ym), ampiaiset, kahvin juominen muiden seurassa ym ym. Usein jo ajatus joutumisesta kohtaamaan fobian kohde laukaisee ahdistusreaktion. Fobioihin liittyy nopeasti kehittyvä välttämiskäyttäytyminen, minkä takia pelolle altistaminen on aina oleellinen osa hoitoa.

Sairauden pelko

Sairauden pelko on jatkuvaa huolta siitä, että on sairastumassa tai sairastaa jotakin sairautta. Pienikin kehollinen oire saa mielen laukkaamaan ja keksimään oireelle vakavia syitä. Jos yhden oireen tausta tutkitaan ja huoli katoaa löytyy melko pian uusi syy huoleen.

Sairauden pelko voi olla tavallista ahdistusoiretta tai sen taustalla voi joskus olla pakko-oiretyyppistä mielen toimintamallia. Sairauden pelko voi liittyä myös masennukseen.

Pakko-oireinen häiriö

Pakko-oireinen häiriö pitää sisällään pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai pakonomaiset tekemiset, rituaalit tai molemmat. Ajatusta tai tekemistä pitää toistaa yleensä sillä syyllä, että jotakin pahaa ei pääse tapahtumaan. Paha voi olla mielikuvana itselle tapahtuva paha tai itse aiheutettu paha toiselle henkilölle / henkilöille tai joku laaja-alaisempi tai abstraktimpi paha.

Pakko-oireessa ajatuksen tai tekemisen sisällössä on laaja kirjo. tavallisimpia ajatuksia ovat laskemiset, toistamiset, tietyt rituaalinomaiset ajatussarjat, pelko että olisi jo tehnyt jotakin pahaa tai häpäissyt itsensä jotenkin. Tekemisissä tavallisimpia ovat kahvinkeittimen, hellan levyjen ja oven lukitsemisen tarkistamiset.  Pakko-oireinen tekeminen liittyy usein hygieniaan, puhdistamiset ja peseytymiset ovat pakonomaisia rituaaleja. Tarkistaminen tai muu pakkotekeminen helpottaa hetkeksi ahdistusta, mutta ei tuo varmuutta ja tarkistaa tai tehdä pitää yhä uudelleen.

Osassa pakko-oireilusta taustalla on neuropsykiatrisia kehityksellisiä häiriöitä. Ylipäätään oireen taustalla oleva problematiikka vaihtelee suurella kirjolla lievästä ahdistushäiriöstä joskus jopa psykoottistasoiseen häiriöön. Tämän vuoksi on syytä tehdä perusteellinen psykiatrinen arvio mistä on kysymys ja suunnitella hoito sen mukaan.

Ahdistuksen hoito

Ahdistusta voidaan hoitaa, usein hyvin tuloksin. Pääasiallinen hoito on psykoterapia ja tarvittaessa lääkitys.

Oireilun taustalla olevien tekijöiden sekä oireilun luonteen vuoksi hoitosuunnitelma voi kuitenkin olla hyvinkin erilainen. Perusteellinen arviointi on tarpeen ahdistuksen luonteen kartoittamiseksi, taustalla olevien asioiden ja laukaisevien syiden selvittämiseksi.

Alkututkimus käsittää yleensä 2-3 tutkimuskäyntiä psykiatrin vastaanotolla. Kaikkien ahdistushäiriöiden hoidossa on tärkeä selvittää mikä elämäntilanne, minkälaiset psyykkiset paineet edelsivät ahdistuneisuuden ilmenemistä. Tärkeää on myös poissulkea ahdistusta aiheuttavat somaattiset sairaudet.

Joskus jo muutama käynti psykiatrin vastaanotolla voi auttaa oivaltamaan ahdistuksen taustalla olevia asioita ja tämä ymmärryksen lisääntyminen voi jo sinänsä helpottaa riittävässä määrin oireilua.

Useimmiten psykiatri ohjaa ahdistuspotilaan lyhyelle tai pidemmälle psykoterapiajaksolle.

Oletko ahdistunut?

Kyselyn avulla voit kartoittaa minkäasteisesta ahdistuksesta kohdallasi on kyse. Kyselyn tulos on vain suuntaa antava ja tarkempi selvittely on hyvä tehdä psykiatrin vastaanotolla.

Ajankohtaista