Pahimman koronavaiheen aiheuttaman hiljaiselon jälkeen on hyvä aika suunnata katse oman terveyden kokonaisvaltaiseen hoitoon.  Liikkumisen rajoittamisen ja tartunnan välttämisen yhteydessä ovat muut hoitoa vaativat tilat saattaneet monella jäädä vähemmälle huomiolle. Tämä on koskenut suurissa määrin myös suun terveydenhoitoa.  

Kiireetöntä hammashoitoa lakkautettiin monilta osin joksikin aikaa ja monet ihmiset ovat myös itse päättäneet siirtää käyntejään myöhemmälle ajalle. Onko tauko voinut vaikuttaa suunterveyteen? “Muutaman kuukauden tauko ei monelle vielä merkitse suuria, mutta tilanteeseen olisi kuitenkin hyvä herätä ennen kuin alkaa tulla isompia harmeja. Suussa olevat tulehdustilat ovat usein kroonisia ja vähäoireisia, mutta vaikuttavat merkittävästi elimistömme yleistilaan ja vastustuskykyyn. Monella meistä hyvän suunterveyden ylläpito vaatisi säännöllisiä ylläpitokäyntejä”, kertoo PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja, hammaslääkäri Kaj Karlsson.  

Myös PlusTerveydessä pääsee jälleen kiireettömään hoitoon. THL on raportoinut, että hammashoidon yhteydessä ei ole ilmaantunut koronavirustartuntoja ja vastaanottojen hygieniatasot ovat korkeita. Kaj Karlsson kertookin, että PlusTerveyden vastaanotoilla on nostettu jo entisestään hyvää varautumista vielä astetta korkeammalle, jotta hoito olisi mahdollisimman turvallista sekä potilaille että henkilökunnalle. “Tärkeimpänä sääntönä voisi pitää hengitystietulehdusten poissa pitämisen vastaanotoiltamme. Tämä tarkoittaa, että sekä potilaita että henkilökuntaa koskee ehdoton terveysvaatimus näiden suhteen. Mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita ja kiireellistä hoidon tarvetta, saat ohjeita tilanteeseen ajanvarauksestamme tai kotikuntasi infosivuilta”, Kaj huomauttaa. 

Jotta potilaita voidaan hoitaa turvallisessa ympäristössä nykyisessä tilanteessa, on joitakin käytäntöjä muovattu siihen sopiviksi. PlusTerveyden vastaanotoilla potilaat törmäävät hieman uudenlaisiin järjestelyihin odotushuoneessa, henkilökunnan suojavarusteissa ja jopa työskentelytavoissa. Tässä niistä muutama esimerkki:   

  • Ajanvarauksen yhteydessä tai vastaanotolle saapuessa potilailta kysytään koronavirustilanteeseen liittyviä kysymyksiä sekä varmistetaan, ettei potilas ole huomannut hengitystieinfektion oireita. 
  • Henkilökunnan suojavarusteissa ehkä näkyvin muutos on entistä useammin käytössä oleva visiiri, eli kasvot suojaava muovinen kilpi.  
  • Ennen hoitoa potilasta saatetaan pyytää purskuttelemaan suu desinfioivalla huuhteella. 
  • Hoitotoimenpiteissä käytössä voi entistä useammin olla potilaan hampaan eristävä kumiliina, ammattikielellä kofferdam-liina. Liina estää tehokkaasti eritteiden leviämistä suuontelosta ja hengitysteistä. “Se on jo aikaisemmin tullut tutuksi juurihoitopotilaille, mutta nyt käytämme sitä enenevästi myös paikkaushoitojen yhteydessä. Vaikka se aluksi saattaa tuntua hiukan oudolta, helpottaa se usein myös potilaiden mielestä oloa hoitotoimenpiteen yhteydessä, kun nieluun ei niin helposti valu vettä ja suun aukipitäminenkin helpottuu”, Kaj kertoo.  

Olemme hyvin tarkkoja vastaanottojemme hygieniakäytännöissä, myös niissä, jotka eivät välttämättä näy ulospäin.

Noudatamme tarkasti viranomaisohjeita kaikkiin hoitoon liittyvissä asioissa. Kaikki tehdyt muutokset tähtäävät maksimaaliseen turvallisuuteen. Muutokset ovat nyt osa ”uutta normaalia” ja näillä voimme yhdessä kohdata muuttuviakin tilanteita”, Kaj toteaa lopuksi.